Saarenmaan kylä ja koulu yhdeksi yhteiskunnan kärkihankkeeksi

"Hulluuden ja nerouden ero on siinä, että nerous on rajallista". Tämä Albert Einsteinin sanomaksi väitetty viisaus on tullut mieleen maaseudun ja keskustojen vastakkainasettelusta. Kokonaisvaltainen ajattelu on kateissa myös Saarenmaan kylää koskevissa keskusteluissa. Reuna-alueet ja kyläyhteisöt ovat jääneet keskustojen kehittämisen varjoon. Virheellisesti on ajateltu, että kun asutaan mahdollisimman tiiviisti päällekkäin ja vierekkäin, niin siitä se onni aukeaa.

Ajatus on kuitenkin pettävä kupla, joka ei kestä lähempää tarkastelua eikä varsinkaan kriisiaikoja, joihin tulisi varautua jo hyvinä aikoina. Kriisitilanteessa se on jo liian myöhäistä.

Saarenmaa ja sen lähiympäristö on ihanteellista aluetta monessakin mielessä. Se ei ole kaukana palveluista ja alue on kauneinta Suomea. Siellä on puhdas ilma ja ihastuttava luonnon monimuotoisuus.

Haluan esittää realistisen ja myös taloudellisesti kestävän vaihtoehdon. Ehdotukseni on, että koulun lakkauttamisprosessi vihelletään poikki toistaiseksi ja juhlitaan ensin koulun 100-vuotisjuhlaa. Tutkitaan sitten asiaa tarkemmin, jos tarvetta vielä on.

Jos kaupungin väkiluku pitää saada suuremmaksi, niin eihän sen tarvitse merkitä sitä, että vain keskustaa tiivistetään, sillä sehän tarkoittaa myös ongelmien kasautumista. Ehdotan myös kaupungin reunaosien järkevää kehittämistä kaiken ikäisten parhaaksi. 

Tästä asiasta melkoisen lehtileikkelemäärän koonneena tiedän, että maaseudulla asumisen vaihtoehto on monen haaveena. Ikäkoti kuntoon -kampanjan laskelmien mukaan Suomessa tarvitaan vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä asuntoa (Ksml 22.11.2014). Ylen julkistaman tutkimuksen mukaan lähes joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudun haja-asutusalueella. Suuren kaupungin keskustassa haluaisi asua vain joka kymmenes (Maaseudun tulevaisuus 31.10.2016). Jyväskylän kylähelmeksi on tunnistettu myös Saarenmaa (Ksml 20.9.2014).

Eri ikäluokkien muodostamat yhteisöt synnyttäisivät monenlaista toimeliaisuutta, yrittäjyyttä, erilaisia palveluja ja toisten auttamista. Mikäli samalla otetaan tavoitteeksi alueiden ekologisuus, niin voidaan olla mallina muillekin.

Alueista voisi kehittää täysin uudenlaisten kyläyhteisöjen muodostamia keitaita, joissa lapsiperheiden lisäksi asuisi myös eri kuntoisia vanhuksia. Tämä merkitsisi turvallisuutta vanhusten elämään ja hoitotarpeen siirtymistä myöhemmäksi, mikä toisi samalla myös kustannussäästöjä.

Näissä asioissa suosittelen tutustumista Kymen läänissä olevaan Lapinjärven kuntaan, jossa ennakkoluulottoman ajattelun ja uuden teknologian avulla on käännetty haasteet mahdollisuuksiksi nuoren kunnanjohtajan johdolla.

Sipilän hallituksen kärkihankkeista yksi on kokeilukulttuurin vahvistaminen. Tavoitteena on ”löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen”. Tässä on nyt oiva tilaisuus toteuttaa tätä käytännössä. Kärkihanke voi olla myös järkihanke.

Olen entinen Saarenmaan koulun oppilas. Tasan 70 vuotta sitten olin aloittamassa ensimmäisen luokan kevätlukukautta. Kävin koulua 6 vuotta ja monia muistoja on tuolta ajalta.

Jyväskylässä 11.1.2019

Paavo Lievonen (77 v.)

ent. yrittäjä, eläkeläinen

Jyväskylä